Satoi, oli satanut jo pitkään. Kylmä tuuli nostatti vettä ilmaan kiitoradan pinnasta. Pilvet roikkuivat matalalla yksinäisen B-mallin Grobin (OH-838) seisoessa sateen huuhdottavana ruohikolla KSI:n hallin lähistöllä. Vihdoin lokakuun 23. päiväksi ennuste lupaa selkenevää. Liikkeelle on lähdettävä heti.
Koneen ulkopuolinen tarkastus ei juuri eroa A-mallin tarkastuksesta. B-mallihan kehitettiin A-mallista vaihtamalla siihen kärkiväliltään 80 cm pidempi siipi, jonka profiilin pitäisi antaa pienempi vastus ja sen pitäisi sietää myös paremmin kosteutta nostovoiman kärsimättä pienillä nopeuksilla. Myös koneen pituus on saanut mittaa reilut 20 cm:iä lisää ja runko näyttäisi olevan hieman leveämpi, ainakin ohjaamon kohdalta. Koneiden tyhjäpainoissa on vain marginaalinen ero. Kone on saanut nokalleen myös uuden moottorin. Alkuperäisen kahden litran Limbachin 80 hevosvoiman moottorin (665:ssa Limbach 2400 -moottori, jossa 87 hevosvoimaa) tehon koettiin olevan liian pieni erityisesti kuumissa olosuhteissa, tai meille tutummissa kosteissa, olosuhteissa. B-mallin Grob 2500 -moottorissa on papereiden mukaan tehoa peräti 95 hevosvoimaa. Uuden moottorin lisäksi B-mallin kone on saanut laskuvalonheittimen ja ohjaamon alle koneen oikealle puolelle hyrrämittareiden vaatiman venturin.
Polttoainesäiliön tilavuutta on kasvatettu B-mallissa 20 litralla. Yhden henkilön kuormalla massakeskiön asema rajaa kuitenkin maksimipolttoainetäyttöä ja kahden hengen kuormalla rajan asettaa maksimilentoonlähtöpaino, joka on papereiden mukaan kasvanut vain 25 kg:aa 850 kg:aan
Koneeseen nousua on helpotettu. Siiven päälle saa nyt astua ja ohjaamon yläpalkkiin saranoitu lokinsiipi-mallinen molemmille sivuille avautuva kuomu on helppo avata ja sulkea. Ohjaamoon näyttäisi tulleen lisää tilaa ja rungon sivuille jalkatilaan on lisätty pienet sivuikkunat. Ohjaamoon asettuminen tuo eteen tutulle tuntuvan näkymän paitsi, että A-mallissa koetelluilla asetuksilla ei keskimittaisen ohjaajan otepituus enää riitäkään kurottamatta lentojarrulle, eikä myöskään tässä koneyksilössä (838) ohjaamon oikeaan laitaan sijoitetuille kytkimille.
Hallintalaitteiden osalta A-malliin verrattuna merkittävimmät erot ovat polkimiin sijoitetut erilliset varvasjarrut, sähköisen potkurisäätimen puuttuminen ja potkurin lepuuttamista varten keskipaneelin yläosaan sijoitettu erillinen ”sateenvarjokahva”. Tämän lisäksi keskipaneeliin on ryyppyvivun, lämmityslaitteen säätövivun ja moottorin etulämpövivun viereen lisätty käsijarulle vielä yksi vipu. Siitä vetämällä seisontajarru ei kuitenkaan vielä mene päälle. Jarrun kytkemiseksi tarvitaan vielä pyöräjarrujen paineistus varvasjarruja polkemalla.
Käynnistys tapahtuu A-mallista poiketen koetauluun oikealle puolelle sijoitettua virta-avainta kääntämällä. Ennen liikkeellelähtöä kytketään tarpeelliset laitteet päälle, kokeillaan lentojarrut sekä ohjainten täysi vapaa liike ja laitetaan lopuksi transponderi stand by-asentoon. Koekäyttöproseduuri on B-mallin koneella hieman yksinkertaisempi koska koneessa ei ole sähköistä potkurisäädintä, jonka toiminta pitäisi koestaa. Rullaus on helppo suorittaa kunhan ensin tottuu polkimissa oleviin erillisiin varvasjarruihin. Tosin suoraan eteenpäin näkee aivan yhtä huonosti kuin A-mallin koneestakin.
Torni on antanut selvityksen ”ykskakkoselta” oikealla kaarrolla lähialueelle kaupungin päälle, 1400 jalkaa tai alle. Kun lentojarru on lukittu, trimmi laitettu neutraaliasentoon, sähköinen pumppu päälle ja transponderi on asetettu on-asentoon, voidaan voimankäyttöväline työntää eteen. Vaikka liikkeelle lähtö tuntuu rauhalliselle, saa pyrstön nostaa jo lyhyen lähtökiidon jälkeen ilmaan. Toisin kuin A-malli B-mallin kone kulkee lähtökiidossa suoraan lähes itsestään ilman, että vasenta jalkaa täytyy suuremin polkea. Sivutuulistartti myös oikealta puhaltavassa tuulessa on oletettavasti helpompi suoritaa kuin A-mallin koneella kun jalan käyttö ei lähtökiidossa jarruta tuulen alapuolen pyörää.
Toimenpiteet alkunousun aikana eivät eroa A-mallin toimenpiteistä. Pidetään kone kiitoradan keskiviivalla ja nopeusmittarin osoitin sinisellä viivalla. Alkunousun jälkeen kiihdytys jatkuvan nousun nopeudelle, tehon pienennys ja sähköinen polttoainepumppu pois päältä. Kun on päästy esteistä eroon ja saavutettu turvallinen lentokorkeus, alkaa varsinainen työ koneen hoputtamiseksi matkavauhtiin. Potkurin lapakulmien vaihtamiseksi matkakulmille pudotetaan ensin niin moottorin kierroslukua kuin koneen ilmanopeutta alaspäin. Tämän jälkeen kiskotaan etupaanelissa olevasta Briggs&Strattonin narukäynnistintä läheisesti muistuttavan laitteen vetimestä. Kun lapakulmamuutos todetaan kierroslukumittarista moottorin pyörimisnopeuden putoamisena, pitää jo sekä sauvaa että kaasukahvaa työntää, jotta päästään takaisin perheelliselle sopivammalle nopeusalueelle. Lentokäsikirjan mukaan B-mallin matkalentonopeus on 15 km/t A-mallin nopeutta suurempi, mutta lähialueella pyöriessä eroa ei huomaa.
Matkalennossa siivekkeiden vaatimat voimat tuntuvat A-malliin verrattuna selkästi suuremmilta ja vieläpä epäsymmetrisiltä. Tai sitten kuskin käsi ei vaan jaksa vääntää sauvaa molempiin suuntiin yhtä hyvin. A-malliin jämäkkään pituusohjaukseen nähden koneen pituusohjaus tuntuu selkeästi herkemmältä. Kaartoon lähdettäessä pienikin virheasento sauvakädessä kiihdyttää nopeuden hetkessä sadastakahdestakympistä sataanviiteenkymppiin tai vaihtoehtoisesti tuo korkeutta lisää roimasti. Jos kone kulkeekin kiitoradalla kuin kiskoilla, ei se enää ilmassa matkavauhtiin päästyään moottorilla lennettäessä mene ihan suoraan, vaan vähäisinkin ulkoinen heräte saa nokan vaakatasossa huonosti vaimenevaan liikkeeseen puolelta toiselle. Koneen pituuden kasvu on tuonut vipuvartta lisää. Siipien pitämistä horisontissa auttaa venturitoiminen keinohorisontti, joka tuntuu näkölento-olosuhteissa jopa turhalle. Grobithan lentävät hyvissä olosuhteissa oikein trimmattuina aivan itsekseen.
Lähdettäessä kääntämään Seminaarinmäen vanhan kampusalueen päältä konetta vasemmalla kaarrolla Jyväsjärvelle päin huomataan, että kone taittuu kaartoon varsin laiskasti. B-malli on A-mallin tavoin helppo kaartaa ja Kuokkalan sillan ylitys onnistuu kutakuinkin sen keskivaiheilta. Grobin pitkän siiven ansiosta indusoitu vastus on pieni ja tiukassa kaarrossakaan nopeus ei pienestä moottoritehosta huolimatta heti vedolla hyydy. Tässä suhteessa B-malli tuskin häviää A-mallille, onhan sen siiven sivusuhde vielä karvan verran suurempi ja siiven profiilin pitäisi olla vastukseltaan pienempi.
Jos nousuvaiheessa toivoi enemmän käsiä ohjaamoon, on lasku miellyttävä suorittaa. A-mallin siipiä pidempien siipien ja pienemmän vastuksen siipiprofiilin ansiosta voi moottorin vetää tyhjäkäynnille jo varhain ja kone liukuu radalle. Ensimmäinen ”kolmenollalle” tehdyistä läpilaskuista tuottaa yllätyksen. Vaikka lentojarrut kiskaisee kokonaan auki kone vaan jatkaa pitkine siipineen leijailua ja kynnys lähestyy. Onneksi radalla riittää mittaa. Juuri kun luulee saaneensa loppuvedon jokseenkin kohdalleen huomaa, että se ei B-mallilla olekaan ihan totutulla hollilla. Mitä ilmeisimmin vika on siis koneessa, laskutelinettäkin kun on siirretty koneen pituussuunnassa hieman taaksepäin. Onneksi A-mallin päätelinettä selkeästi joustavampi teline suorastaan imaisee koneen rataan kiinni, eikä kone ole herkkä pomppaamaan. Radalle istuttuaan se menee suoraan tehden läpilaskun suorittamisesta miellyttävän.
Uudelleen ilmaan noustuaan kone ei vaan tunnu kohoavan ja Särkimäki lähestyy. Nopeusmittarissa sinisen viivan (110 km/t) ja keltaisen kolmion väli tuntuu kovin lyhyelle, eikä vedon kiristämiselle jää juuri varaa. Grob-moottorin tuoma tehon lisäys ei vaan näy variometrissä. Moottori käy kuitenkin kauniisti ja sen melutaso kuulostaa jopa matalammalta kuin A-mallissa.
Loppulaskun jälkeen rullatessa jää aikaa pohtia 665:sen ja 838:an eroja. B-mallin käyttäytyminen kiitoradalla on niin nousukiidossa kuin laskukiidossa parempi. Sauvavoima on kuljettajan mielestä hieman liian pieni. Lentojarrun teho on A-malliin tottuneelle aivan liian vähäinen ja tämän lisäksi tyyppilennetystä B-mallista puuttuu tärkein: sähköinen potkurin lapakulman säätö. A-malli vetää vaan pidemmän korren, ainakin moottorikoneena. Kun kone on saatu rullattua ja pysäytettyä seisontapaikalleen voidaan B-mallin varustukseen lisätty strobo-valo sammuttaa häiritsemästä lokakuun hämärän hiipimistä kentän ylle.
-Grobimies Korpilahdelta